Yrittäjä, näin tuet työntekijöidesi palautumista

20.05.2019

Työhyvinvoinnin parantaminen tuo lisää euroja viivan alle. Tässä neljä ideaa työntekijöiden palautumisen tukemiseen.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä menestystekijä yrityksille, sillä se lisää tuottavuutta. Työnantaja voi edistää hyvinvointia töissä muun muassa palautumista tukemalla. Hyvä palautuminen edistää työntekijän suorituskykyä ja tukee esimerkiksi muistia, luovuutta ja oppimista. Näin työntekijä pystyy hallitsemaan ja kehittämään omaa työtään. Palautuminen tukee myös terveenä pysymistä, mikä vähentää sairauspoissaoloja.

Mutta miten työnantaja voi tukea palautumista? Erilaiset työn muotoilun keinot voivat auttaa. On esimerkiksi todettu, että työn muotoilu ehkäisee keski-ikäisten työntekijöiden liiallista kuormittuneisuutta ja pidentää ikääntyvien työntekijöiden työuria. Seuraavaksi esittelemme neljä ideaa työn muotoiluun.

Käytä monipaikkaisuutta palautumista tukevasti

Monipaikkaisesta työstä puhutaan, kun työntekijällä ei ole varsinaista työpistettä, vaan hän saattaa työskennellä vaihtuvassa työpisteessä yrityksen tiloissa tai kotonaan, julkisissa tiloissa tai kulkuvälineissä. Työmatkat voivat haastaa palautumista esimerkiksi silloin, kun matkustusta on yli 50 päivänä vuodessa, ja matkat ajoittuvat aikaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan. Tällöin kannattaa huomioida, että palautumiselle jää aikaa ennen matkaa ja sen jälkeen. Lisäksi erilaisissa kulkuvälineissä ja julkisissa tiloissa työskentelyolosuhteet eivät aina ole parhaat mahdolliset. Kannattaakin miettiä jo etukäteen, millaisia työtehtäviä reissun päällä voi hoitaa.

Toisaalta monipaikkaisuus voi myös edistää palautumista. Voi esimerkiksi olla, että työntekijä tulee yrityksen tiloissa olevalla työpisteellä jatkuvasti keskeytetyksi. Myös hälyisyys voi tehdä työskentelystä tehotonta. Tällöin auttaa, jos työntekijä pystyy valitsemaan itselleen rauhallisen ja hiljaisen työntekopaikan keskittymistä vaativien työtehtävien tekemiseen vaikkapa kotoaan.

Meluton paikka työntekoon voi löytyä kotoa – tai vaikka kirjastosta.

Tee pelisäännöt, jotka edistävät työhyvinvointia

Erilaiset digitaaliset työtilat ja viestintäkanavat voivat olla haaste työhyvinvoinnille, jos niiden käyttämiseen ei ole sovittu yhteisiä pelisääntöjä. Esimerkiksi virtuaalikokouksiin on hyvä miettiä käytäntöjä, jotka mahdollistavat sujuvan vuorovaikutuksen sekä yhteisöllisyyden ja läsnäolon kokemuksen. Jos vaikkapa osa työntekijöistä osallistuu kokoukseen virtuaalisesti ja osa fyysisesti, saattaa käydä niin, että virtuaaliset osallistujat jäävät keskustelussa jalkoihin. Kannattaakin miettiä, miten puheenvuorot tällaisessa tilanteessa jaetaan. Entä onko tarpeen käyttää kameraa? Onko äänenlaatu ja yhteyden nopeus riittävä reaaliaikaiseen keskusteluun?

Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan myös siihen, miten eri viestintäkanavia käytetään. Yrityksellä voi olla erilaisia viestintäkanavia esimerkiksi sähköpostitulvan rajoittamiseksi. On kuitenkin sovittava, millaisista asioista viestitään missäkin kanavassa ja millaisessa ajassa viesteihin odotetaan vastausta. Jos työntekijä saa paljon viestejä, joihin hänen odotetaan vastaavan heti, hänen työhönsä tulee paljon keskeytyksiä. Suuri keskeytysten määrä on yhteydessä tavallista pidemmän työpäivän tekemiseen ja sitä kautta huonompaan palautumiseen. Kannattaakin puhua myös siitä, milloin työkaverin työntekemisen saa mennä keskeyttämään. Yhtenäiset käytännöt työpaikalla auttavat ennakoimaan työkavereiden käyttäytymistä ja tehostavat sitä kautta yhteistyötä.

Anna työntekijän vaikuttaa työaikoihin

Työntekijä palautuu paremmin, kun työn ja arkielämän saa sovitettua hyvin yhteen. Jos esimerkiksi työn vaatimusten ja perheestä huolehtimisen välillä on jatkuvasti ristiriitoja, se aiheuttaa työntekijälle turhaa kuormitusta. Työntekijälle voi antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan työaikaan vaikkapa työaikajoustojen, osa-aikaisen työn tai liukuvan työajan avulla. Esimerkiksi omaisesta huolehtivaa työntekijää voi auttaa vapaus suunnitella itse työaikansa. Joustoihinkin on kuitenkin hyvä luoda yhteiset pelisäännöt, jotta työntekijöillä on myös tarvittaessa yhteistä aikaa esimerkiksi kokousten pitämiseen.

Kun joku työkavereista osallistuu palaveriin etänä, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sujuvaan vuorovaikutukseen.

Luo palautumista tukevaa kulttuuria

Työpaikan kulttuuri vaikuttaa paljon siihen, miten työntekijät itse antavat palautumiselle aikaa ja mahdollisuuksia. Työhyvinvointia heikentää tehokkaasti, jos työyhteisössä ihaillaan niitä, jotka tekevät pitkiä päiviä ilman taukoja ja vievät töitä vielä kotiinkin. Tällaisen kulttuurin suosimisen sijaan kannattaa rauhoittaa vapaa-ajat ja lomat työasioista täysin. Työntekijöitä voi myös auttaa opettelemaan parempaa ajanhallintaa esimerkiksi koulutuksin ja työajanseurannan avulla. Työn ajankäytön seuranta voi auttaa hahmottamaan työn ja vapaa-ajan rajoja ja toimii näin pohjana tapojen muuttamiselle.

Myös terveelliseen elämään kannustaminen edistää palautumista ja hyvinvointia työssä. Esimerkiksi nukkumiseen, syömiseen ja liikuntaan liittyvät hyvät tottumukset lisäävät jaksamista. Joillakin työpaikoilla järjestetäänkin erilaisia kilpailuja ja haasteita esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseen tai liikunnan lisäämiseen liittyen.

Tärkeä rooli on myös hyvän työilmapiirin luomisella. Kun työntekijällä on tunne, että hankalatkin asiat voi ottaa puheeksi matalalla kynnyksellä, hän kokee olonsa turvalliseksi. Työilmapiiriin voidaan vaikuttaa esimerkiksi työpaikan keskustelukulttuuria ja vuorovaikutusta tarkastelemalla ja muokkaamalla. Kun työpaikan ilmapiiri tukee luottamusta, läsnäoloa ja vuorovaikutusta, töihin on mukava tulla ja työhyvinvointikin paranee.

Työntekijöiden palautumista tuetaan työn muotoilun keinoin myös Hyvä, parempi, tuottava! -projektissa. Jos haluat apua työhyvinvoinnin kehittämiseen yrityksessäsi, lue lisää etusivultamme!

 

Kirjoittajat: Eeva Pentikäinen, Anu Granberg ja Marion Karppi.

Lähteet:

Koroma, J.; Hyrkkänen, U. & Rauramo, P. 2019. Mobiilin työn vaativuustekijät. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 19.5.2019. https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/julkaisut/digijulkaisut/mobiilin_tyon_vaativuustekijat

Puttonen, S. 2017. Aikaa ei voi hallita, mutta kiirettä voi. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/blogi/aikaa-ei-voi-hallita-mutta-kiiretta-voi/

Puttonen, S. 2017. Työajoilla on väliä. Viitattu 19.5.2019. https://www.ttl.fi/blogi/tyoajoilla-on-valia/

Ropponen, A. 2019. Asiantuntijoiden työajat – yhteydet työhön ja hyvinvointiin (2016-2017). Viitattu 19.5.2019. https://www.ttl.fi/tutkimushanke/asiantuntijoiden-tyoajat-yhteydet-tyohon-hyvinvointiin/

Suomen Akatemia. 2016. Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla. (Promo@Work-konsortio). Tilannekuvaraportti 2016. Saatavilla myös https://www.aka.fi/globalassets/33stn/tilannekuvaraportit/stn2016-hankkeet/promowork_tilannekuvaraportti2.pdf

Tuominen, S. 2019. Mitä palautuminen tarkoittaa? Firstbeat. Viitattu 19.5.2019. https://www.firstbeat.com/fi/blogi/mita-palautuminen-tarkoittaa/

Työterveyslaitos. 2017. Kahdeksan kysymystä siitä, miten työstä palautuu. Viitattu 19.5.2019. https://www.ttl.fi/tyopiste/kahdeksan-kysymysta-siita-miten-tyosta-palautuu/

Työterveyslaitos. 2019. Uni ja palautuminen. Viitattu 19.5.2019. https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/

Työterveyslaitos. 2019. Työaikojen kuormittavuuden arviointi. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoaika/tyoaikojen-kuormittavuuden-arviointi/