Hyvinvoinnin mittari löytää voimavarat ja riskitekijät

02.05.2019
Kuva: Firstbeat.

Sykevälivaihtelu kertoo niin fyysisestä kuin henkisestäkin kunnosta. Mutta miten sen avulla voi parantaa hyvinvointia?

Hyvä, parempi, tuottava! -projektissa kartoitetaan osallistujien hyvinvointia sykevälivaihtelumittauksen avulla. Osallistujat saavat kolmeksi päiväksi kehoonsa sensorit, jotka mittaavat sykevaihtelua ja liikedataa. Mittausjakson jälkeen osallistujat pääsevät tarkastelemaan arkeaan kuormituksen ja palautumisen näkökulmasta.

Sykevälivaihtelu kuvaa sitä, että ihmisen sydän ei syki koko ajan samassa tahdissa, vaan yksittäisten sydämenlyöntien välinen aika vaihtelee. Suuri sykevälivaihtelu tarkoittaa sitä, että sydämenlyöntien välinen aika vaihtelee paljon. Tämä kertoo hyvästä palautumisesta ja hyvinvoinnista. Kuormittuneisuutta ja palautumista voitaisiin mitata myös kortisoni- tai stressihormonimittausten avulla, mutta sykevälivaihteluanalyysissa on puolensa.

– Stressin mittaamiseen ei tietenkään ole yksiselitteistä metrin mittaa. Sydän ja sen syke kuitenkin reagoivat ihmisillä samoin kuormitukseen ja palautumiseen. Sitä kautta saadaan viitearvoja, joiden valossa voidaan tutkia ihmisten hyvinvointia, sanoo Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari.

Tulokset voivat yllättää

Sykevälivaihtelua analysoimalla voi saada tietoa esimerkiksi päivän aikana koetusta stressistä, palautumisesta ja liikunnasta. Päivän työtehtävät, harrastukset ja yöunet saavat uuden merkityksen, kun niitä tarkastelee mittausdatan lävitse. Tulokset kertovat, mikä omassa arjessa lisää jaksamista ja mikä sitä vähentää.

– Mittaus itsessään ei muuta tai paranna mitään, mutta sen kautta voi saada arvokasta tietoa, jonka avulla voi luoda ja saavuttaa tavoitteita. Usein jo pienet päätökset riittävät parantamaan hyvinvointia, Jaakko Kotisaari kertoo.

Hyvinvointimittaus kertoo, mikä päivässä lisää ja mikä vie voimavaroja. Kuva: Firstbeat.

Kotisaaren mukaan kaikilta löytyy mittauksessa voimavaroja, joita voi pitää oman hyvinvoinnin kivijalkana. Päivästä saattaa löytyä jopa yllättäviä palauttavia tekijöitä.

– Esimerkiksi tietty työtehtävä tai palaveri voi olla palauttava, jos siinä kokee saavansa vaikuttaa, uppoutua ja rauhoittua työn äärelle. Myöskään rutiinityöt eivät vie paljoa energiaa.

Ikääntyvät työntekijät kokevat palautumista työssä päästessään käyttämään hiljaista tietoaan, sillä se tuo heille varmuutta. Myös hyvän työkaverin kanssa työskentely voi olla palauttavaa.

Mittaus ohjaa hyvinvoinnin johtamista

Monet yllättyvät hyvinvointimittauksessa myös palautumisen vähyydestä. Päivän aikana ei välttämättä kerry riittävästi palauttavia hetkiä, ja yön aikaista palautumista vaikeuttavat esimerkiksi liikkumattomuus, työn teko illalla, pelaaminen, somettaminen tai alkoholin nauttiminen.

– Palautumista tukevista asioista iltapäivässä ja illassa pitäisi tehdä säännöllisiä, jotta ne vaikuttaisivat hyvinvointiin. Ihminen kuitenkin tottuu helposti tietynlaiseen elämäntyyliin eikä välttämättä huomaa, että tilanne on jo hälyttävä, Jaakko Kotisaari sanoo.

Mittaus onkin usein tilaisuus päästä perille omasta hyvinvoinnista ja tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä sen edistämiseksi jo ennen kuin tarvitaan työterveyden apua. Kotisaaren mukaan yrityksissä voitaisiin välttää suurimmat sudenkuopat tekemällä mittauksia säännöllisesti.

– Mittausten avulla voidaan nähdä, miten työhyvinvoinnin toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Työtä voidaan myös analysoida esimerkiksi vertailemalla eri osastoja tai työtehtäviä. Esimerkiksi vuorotyötä tekevien ja paljon matkustavien työntekijöiden ja esimiesten on todettu kokevan paljon kuormitusta.

Myös Hyvä, parempi, tuottava! -projektissa osallistuvat yritykset pääsevät kartoittamaan työntekijöiden kuormitusta ja palautumista. Hyvinvointianalyysi ja sitä seuraavat valmennukset auttavat työntekijöitä löytämään omat voimavaransa ja vahvistamaan niitä. Näin palautumisesta tulee entistä helpompaa, ja työhön tulee uutta puhtia. Lue lisää projektista ja tule mukaan!

Kirjoittaja: Eeva Pentikäinen