Hyvä vuorovaikutus luo parempaa työhyvinvointia

03.06.2019

Tapamme ajatella ja puhua vaikuttavat työpaikan kulttuuriin. Hyvinvointia lisäävät mm. ratkaisukeskeinen ajattelu, erilaisuuden ymmärtäminen ja läsnäolo.

Annatko työkaverille ensimmäiseksi aamulla palautetta onnistuneesta työtehtävästä vai sotkuisesta työpisteestä? Tämä ja monet muut päivän aikana tehtävät valinnat muokkaavat työpaikan vuorovaikutusta ja työkulttuuria. Se, miten työpaikalla puhutaan vaikuttaa suuresti myös työhyvinvointiin.

– Ratkaisukeskeinen ajattelu on taito, jota voi harjoitella. Kun oppii huomaamaan positiiviset asiat, ne tulevat myös puheeseen, sanoo Outi Konsell Hyvä, parempi, tuottava! -projektista. Konsell on TtM, työnohjaaja ja psykoterapeutti, joka valmentaa hankkeen osallistujia muun muassa työkulttuuriin liittyen.

Konsellin mukaan positiivisten asioiden huomioiminen näkyy työpaikalla muun muassa kielenkäytössä. Ei ole yhdentekevää, puhutaanko vaikkapa haastavasta asiakaskohtaamisesta voivotellen vai rakentavaan sävyyn. Tilanteen hankaluuden sijaan kannattaa kiinnittää huomio siihen, että se saatiin selvitettyä.

– Ihminen voi valita, haluaako olla oman elämänsä uhri vai kapteeni. Jos jokin asia on huonosti, kapteeni miettii, mitä sille voisi tehdä, Konsell sanoo.

Erilaiset ihmiset täydentävät toisiaan

Vuorovaikutusta parantaa myös erilaisuuden ymmärrys. Työkavereiden käyttäytymiseen vaikuttavat esimerkiksi heidän ikänsä, työhistoriansa ja persoonansa. Nuorempien työntekijöiden työntekotavat voivat vanhemmista vaikuttaa hätäisiltä. Jollakin on tapana seurata tiukemmin ohjeita kuin toisella. Vasta työpaikalle tullut on erilaisessa roolissa kuin konkari. Erilaiset tavat toimia voivat aiheuttaa närää työpaikalla, mutta ne kannattaa nähdä rikkautena.

– Usein kaksi erilaista ihmistä täydentävät toisiaan ja saavat yhdessä aikaan enemmän kuin kaksi samanlaista ihmistä, Konsell kannustaa.

Hyvä, parempi, tuottava! -projektissa työntekijöiden persoonallisuustekijöitä kartoitetaan Thomas-analyysin avulla. Analyysissa saa ajatuksia esimerkiksi omasta tavasta tehdä työtä ja reagoimisesta paineen alla. Ryhmäanalyysin avulla voidaan selvittää työporukan tai tiimin vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Läsnäolo näkyy puheessa ja kehonkielessä ja viestii työkaverin arvostamisesta.

Arvostaminen on myötätuntoa ja läsnäoloa

Hyvää vuorovaikutusta rakentaa myös arvostava ja kunnioittava suhtautuminen työkavereihin. Se näkyy muun muassa myötätuntoisena suhtautumisena itseä ja muita kohtaan. Erityisesti ikääntyvät työntekijät voivat hyötyä itsemyötätuntoisesta suhtautumisesta omaan työhön. Usein tähän elämänvaiheeseen kuuluu lapsenlapsista tai omista vanhemmista huolehtimista samalla, kun omassa terveydessä tapahtuu muutoksia. Tällöin työn ja arjen yhteensovittamiseen tarvitaan rajaamista.

– Työntekijällä saattaa olla tapana vaikkapa viedä töitä kotiin. Rajoja voi asettaa miettimällä, milloin on tehnyt tarpeeksi, Konsell sanoo.

Toisten arvostaminen on myös läsnäoloa. Kokouksessa osallistujat saattavat esimerkiksi vilkuilla puhelinta tai vastailla sähköposteihin, kun läsnäolevaa vuorovaikutusta tukisi yhteinen keskustelu ja silmiin katsominen.

– Läsnäolo näkyy niin puheessa kuin kehonkielessä, ja se on yksi hyvän vaikutuksen kulmakivistä, Konsell muistuttaa.

Läsnäoloa, ratkaisukeskeistä ajattelua ja erilaisuuden ymmärtämistä harjoitellaan myös Hyvä, parempi, tuottava! -projektissa. Varsinaissuomalaisia yrityksiä otetaan vielä mukaan projektiin. Lue lisää etusivulta ja ota yhteyttä!

Kirjoittaja: Eeva Pentikäinen