Hyvinvoiva työntekijä on tuhansia euroja tuottavampi vuodessa

25.03.2019

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on tehokas keino nostaa yrityksen tuottavuutta. Säästön lisäksi hyvinvoivat työntekijät tuovat taloon innovaatioita, jotka kehittävät liiketoimintaa.

 

Kun on yrittäjänä alalla, jossa asiakkaista ja työntekijöistä kilpaillaan tulisesti, ei voi jättää mitään onnenkantamoisen varaan.

– Jos työntekijämme eivät voi hyvin, se näkyy työssä, ja asiakkaat äänestävät jaloillaan. Siksi meille ainoa oikea vaihtoehto on kehittää yritystä työntekijälähtöisesti, sanoo Siivouspalvelu Kodan toimitusjohtaja ja yrittäjä Anna Kotamäki.

Työhyvinvoinnin parantaminen voi tuoda yritykselle jopa tuhansien eurojen lisätuotot työntekijää kohden vuodessa. Tämän on huomannut Lapin yliopiston dosentti Marko Kesti, joka on tutkinut sitä, miten työelämän laatu vaikuttaa henkilöstön tuottavuuteen.

Kestin yritys teki JYSKin 12 myymälälle työhyvinvoinnin parantamisen projektin, jossa oli tavoitteena parantaa tuottavuutta 3000 euroa työntekijää kohden vuodessa.

Lapin yliopiston dosentti Marko Kesti tutkii työelämän laadun merkitystä henkilöstötuottavuudelle.

– Yrityksen johto ei meinannut millään uskoa, että tuottavuus voisi parantua niin paljon. Lopulta käyttökate parani 4700 euroa työntekijää kohti vuodessa, Kesti kertoo.

Säästöä ja tuottavampaa työtä

Miten työntekijöiden hyvinvointi sitten lisää euroja viivan alle?

– Mikään ei ole niin kallista kuin työntekijöiden sairastaminen, joten työntekijöiden terveydestä kannattaa huolehtia, sanoo yrittäjä Anna Kotamäki.

Kun työhyvinvointiin panostetaan, sairauspoissaolojen ja työntekijöiden vaihtuvuuden väheneminen tuovat yritykselle säästöjä. Vielä suurempi merkitys on kuitenkin tuottavuuden kasvulla, joka syntyy, kun henkilöstö tekee työnsä tehokkaammin ja laadukkaammin. Tuottavuuden kasvun merkitys on säästöihin nähden jopa kymmenkertainen.

Myös työntekijöiden koko potentiaali kannattaa hyödyntää.

– Esimerkiksi ikääntyvillä työntekijöillä on paljon kokemuksen tuomaa tietoa ja ideoita siitä, miten työtä kannattaa kehittää. Tämä kannattaa hyödyntää innovaatioiden synnyttämiseen, Marko Kesti vinkkaa.

Siivouspalvelu Kodassa työntekijät ovat mukana kehittämässä yrityksen liiketoimintaa.

– Eräs asiakkaamme oli huokaillut, että voi, kun joku voisi käydä ruokakaupassa. Työntekijämme oli ehdottanut tekevänsä asiakkaan ostokset. Nykyään tarjoamme siivouksen lisäksi muitakin kodinhoidollisia palveluita, Anna Kotamäki kertoo.

Kuormitus voi viedä työkyvyn

Kiire ja työn suoritusluonteisuus haastavat työhyvinvointia monella työpaikalla. Marko Kestin mukaan työnantajan kannattaa kuunnella erityisesti ikääntyvien työntekijöiden kuormittuneisuutta herkällä korvalla.

– Heidän haasteenaan on usein stressi, ja palautuminenkin on heille hankalampaa. Jos tästä pääsee syntymään negatiivinen kierre, voi siitä seurata pitkiä sairaspoissaoloja ja jopa työkyvyttömyys, Kesti varoittaa.

Siivouspalvelu Kodassa haasteita ovat tarjonneet kasvun tuomat muutokset yrityksen rakenteessa ja työtavoissa.

– Haasteissa on auttanut avoin puhuminen, työntekijöiden palkitseminen erilaisin mahdollisuuksin ja senkin hyväksyminen, jos kaikki eivät sopeudu muutokseen, Anna Kotamäki kertoo.

Koneistaminen palvelee työhyvinvointia

Toimitusjohtaja Anna Kotamäki pitää työhyvinvointia tärkeänä kilpailuvalttina.

Siivouspalvelu Kota on saanut hyviä tuloksia työhyvinvoinnissa muun muassa kiinnittämällä huomiota työvälineisiin. Yrityksessä on koneistettu moni työtehtävä, mikä vähentää työn kuormitusta. Työntekijöillä onkin verrattain vähän tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

– Lakkasimme esimerkiksi käyttämästä sumutinpulloja, ja työntekijöillä ei ole sen jälkeen ollut jännetuppitulehduksia, Anna Kotamäki sanoo.

Muina työhyvinvoinnin huolehtimisen keinoina Kotamäki mainitsee kulttuuriseteleiden, vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen sekä vitamiinivalmisteiden tarjoamisen työntekijöille.

Työhyvinvoinnin parantaminen on Kotamäen mukaan tapahtunut yrityksen ja erehdyksen kautta.

– Olemme päätyneet siihen, että työhyvinvointia pitää kehittää meillä tosi yksilöllisesti. kunkin työntekijän kanssa puhutaan ja mietitään, mikä on se suunta, mihin hän haluaa viedä omaa työtä. Sitten häntä tuetaan matkalla siihen suuntaan.

Korkeakoulut kehittämässä maakunnan tuottavuutta

Hyvä, parempi, tuottava! -hankkeessa tuetaan erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointia.

Turun seudun korkeakoulut ovat lähteneet kehittämään tuottavuutta Varsinais-Suomessa EU-rahoitteisen hankkeen avulla. Hankkeessa mukana olevissa mikro- ja pk-yrityksissä mitataan ja edistetään ikääntyvien työntekijöiden hyvinvointia ja kehitetään uusia työn tekemisen tapoja, jotka lisäävät työhyvinvointia.

– Parhaassa tapauksessa voimme auttaa yritystä innostumaan työstä aivan uudella tavalla. Tärkeitä tavoitteita ovat myös hiljaisen tiedon siirtäminen ja työurien pidentyminen, kertoo Marion Karppi Turun ammattikorkeakoulusta.

Hankkeen jalkautuessa yritykseen työntekijät pääsevät alkajaisiksi Firs Beat -hyvinvointianalyysiin, joka mittaa ihmisen kuormittuneisuutta ja palautumista työssä ja arjessa. Työntekijöille järjestetään myös valmennuksia, joissa opitaan muun muassa omien voimavarojen vahvistamisesta, muutoksessa elämisestä sekä hyvän vuorovaikutuksen merkityksestä.

Yrityksessä puhutaan myös muutosjohtamisesta ja ikääntyvien työntekijöiden tukemisesta. Lisäksi kokeillaan uusia ratkaisuja työn muotoiluun, työjoustoihin ja kehityskeskuteluihin.

– Hanke on jo lähtenyt mukavasti liikkeelle, mutta mukaan mahtuu vielä lisää yrityksiä, Karppi kertoo.

Mukaan haluavat yritykset voivat ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse: marion.karppi@turkuamk.fi tai puhelimitse: 040-3550416.

Kirjoittaja: Eeva Pentikäinen